HISTORIA JA KULTTUURI

Töysän kunta

Osoite
Rantatie 2
63600 Töysä.

Puh. 06-2525 5000
Fax. 06-2525 5111
Sähköposti
etunimi.sukunimi@toysa.fi

Tulosta

Palaute

Kulttuuriasioita hoitaa vt. kirjastonjohtaja
Heli Anttila
puh. (06) 2525 5590
email: heli.anttila@toysa.fi

Kulttuuri- ja muista tapahtumista ilmoitetaan tapahtumakalenterissa (viereinen linkki: Töysän tapahtumat), Kuntatiedotteessa, kirjaston ja kunnan ilmoitustauluilla sekä mahdollisuuksien mukaan lehti-ilmoituksilla.

Töysä - luontoa ja liikettä -kuvateos on valmistunut! Teos on myynnissä kunnantalolla ja kirjastossa, hinta 35 euroa/kpl.

Kotiseutujulkaisu nro 4 ilmestynyt!
Töysä-seura ry. on julkaissut jo neljännen kotiseutulehden, Kotiseudun kasvot. Sekä tätä että aikaisempia numeroita voi ostaa Töysän kunnantalolta, kirjastosta sekä Töysän museolta hintaan 6 euroa/kpl.

Heikki Heikkolan (synt. Mäenpää, 1879) valokuvia 1920-1940 -lukujen Töysästä on digitoitu ja koottu tietokannaksi, jota voit tutkia Töysän kirjaston asiakastietokoneilta.

Kulttuurihistoriallisia kohteita

Töysän museo

Töysän museo toimii Sepänniemessä.
Lisätietoja Töysä-Seuran www-sivuilta.

Tohninmäen ristiraunio

Tohninmäen ristiraunio on Töysän kunnan vaakuna-aihe. Vaakunan on suunnitellut
Gustaf von Numers ja se on vahvistettu sisäasiainministeriössä Töysän kunnan-
vaakunaksi v. 1959. Vaakunassa on sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta
nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.

Tohninmäen ristiraunio on vanha muinaisjäännösalue, joka on
v. 2004-2005 kunnostettu ja merkitty matkailunähtävyydeksi.
Ristiraunio sijaitsee Töysän Tohnin kylällä.
Lisätietoja ristiraunion historiasta Tohnin Kyläseuran www-sivuilla.

Töysän kirkko ja sankarihauta

Töysän kirkko on rakennettu vaiheittain Yrjänä Mikinpoika Lepistön piirustusten mukaan vuosina 1798-1825.

Alttaritaulun on maalannut v. 1908 Väinö Hämäläinen.
Tyyliltään alttaritaulu edustaa tyypillistä 1900-luvun alun kirkkotaidetta. Kirkon kellotapuli valmistui vuonna 1829.

Kirkon vieressä on sotien muistona sankarihautausmaa, jossa leijona-aiheinen sankariveistos ja muuri, johon on merkitty
talvi- ja jatkosodassa kuolleiden sankarivainajien nimet.

Kotirintamamuistomerkki sijaitsee myös kirkon vieressä.
Patsas paljastettiin Töysä-päivillä 12.6.2005. Se on omistettu
sotavuodet 1939-1945 kestäneelle kotirintamalle.
Naiset, lapset ja vanhukset joutuivat tuolloin raskaitten huolten
ja työtaakan alle miesten ollessa rintamalla. Patsaalla haluttiin
muistaa myös lottajärjestöä. Aloite patsaan pystyttämisestä tuli veteraanijärjestöiltä. Varat kerättiin eri yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Patsaassa on eri veteraanijärjestöjen merkit
sekä Juha Jokiahon laatima teksti: "Vapaa isänmaa - lapsesi
kiitollisina siunaavat kotirintaman työn ja rukouksen sodan vuosina 1939-1945".

Ivar Wilskmanin patsas

Suomen urheilun isän, Ivar Wilskmanin patsas on Töysässä Iivarin koulun edessä.

Töysän isännän viiri

Isännän viirin voi tilata kunnan neuvonnasta, puh. 2525 5105
tai kirjastosta, puh. 2525 5590.

Teoksia Töysästä

Töysän Historia, Kirjoittaja Ilmari Laukkonen, Julkaisija Töysän kunta, v.1989, 532s.
Kirjan voi tilata kunnan neuvonnasta. Hinta 45 €. Puh. 2525 5105 tai sähköposti kunta@toysa.fi

Töysä-seura ry on julkaissut kesäkuussa 2007 ensimmäisen kotiseutulehden ja 2008 ilmestyi toinen numero. Kolmas keväällä 2009 ja uunituore neljäs numero toukokuussa 2010.
Kotiseudun kasvot -lehteä saa ostaa kunnan neuvonnasta, kirjastosta ja Töysän museolta. Hinta 6 euroa.

Teosta "Eestä leivän, hengen, kunniamme: 100 vuotta sosiaalidemokraattista toimintaa Töysässä 1906-2006" on vielä saatavilla suoraa tekijältä, Tarja Ylimäeltä.

Muita teoksia (löytyy kirjastosta):

Alavuden ja Töysän kansalaisopisto 1964-1980, Arvo Manninen

Arvi Mäenpää, 1899-1976, Arvi Mäenpää,

Arvi Mäenpään taide: 1930-luku (pro gradu), Marketta Miettinen.

Eestä leivän, hengen, kunniamme: 100 vuotta sosiaalidemokraattista toimintaa Töysässä 1906-2006. Tarja Ylimäki

Hakojärven joulu -lehti. Ilmestynyt vuodesta 1983

Kallenkosken kolme patruunaa (Kallenkosken historiikki), Tusa Esko.

Kotiseutumme 1999 (sis. kaikki Kuusiokunnat).

Metsämiehen laulu, Ahti Mäntylä.

Miljoonan motin savotta: Töysän metsätalous ja Töysän metsänhoito ry:n historiikki vuosilta 1951-1996. Ahti Mäntylä

Pennalan kirja (sukuhistoriikki).

Sata vuotta koulua Töysässä 1891-1991, Toini Mäkelä, Julkaisija Töysän kunta v.1991

Saukonjälki -lehti, Alavuden, Kuortaneen ja Töysän luontojulkaisu, Alavuden Seudun Luonnonystävät.

Suutariperinnettä Töysässä.

Cd-rom-tallenne

Taiteilija Matti Annala
(näyttelyesite), Arvo Sippola.

Toivon taival; kulkukauppiaasta kyläkauppiaaksi.

Tom Lundberg

Tuaretta korppua Töysästä, Toim. Pentti Hautala, Julkaisija Lions Club Töysä v. 1987, 152s.

Törmäysmurteen variaatioista: jälkitavun i-loppuisen diftongin edustus Töysän murteessa (väitös), Kaisu Juusela.

Töysä - luontoa ja liikettä. Kuvateos Töysästä, 100 s. Julkaisija Töysän kunta v. 2008.

Töysäläiset sotiemme veteraanit.

Töysän joulu -lehti, OAJ:n Töysän paikallisyhdistys. Ilmestynyt vuodesta 1959

Töysän kunta 140 v 1865-2005.

VHS ja dvd-tallenteet

Töysän Ojanperän sukua 1700-1900

Töysän Osuusmeijeri 1928-1978 (historiikki), Urho Haavisto.

Töysän Pennalan sukua 1600 - 1900 (sukuhistoriikki).

Töysänperän rakuuna, Ahti Mäntylä.

Töysän seurakunta puolitoistasatavuotias, Koskimies Kalervo.

Töysän Ympäristön tilan perusselvitys 1997, Katri Auraniemi, Julkaisija Töysän kunta v.1998, 144s.

Katso lisäksi Töysä-Seuran artikkeliluettelo.